Perunkirjoitus: kattava opas omaisille
Perunkirjoitus on jokaisen kuolinpesän ensimmäisiä virallisia vaiheita. Kokosimme yhteen, milloin se tehdään, keitä siihen kutsutaan, mitä asiakirjoja tarvitaan ja mitä perukirjaan merkitään.
Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa selvitetään ja kirjataan vainajan varat, velat ja perilliset. Siitä laaditaan asiakirja, perukirja, jonka perusteella Verohallinto määrää perintöveron ja jota tarvitaan myöhemmin perinnönjaossa, pankeissa ja asunnon myynnissä.
Läheisen kuoleman jälkeen tehtävää on paljon, ja perunkirjoitus voi tuntua vaikealta. Tähän oppaaseen kokosimme selkeästi kaiken olennaisen. Huomaathan, että opas on yleistä tietoa eikä korvaa juridista neuvontaa. Tarkista ajantasaiset ohjeet aina Verohallinnolta tai perunkirjoituksen tekijältä.
Milloin perunkirjoitus on tehtävä?
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Valmis perukirja on toimitettava Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Jos aikataulu ei pidä esimerkiksi siksi, että omaisuutta on paljon tai perillisiä on vaikea tavoittaa, Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa. Hakemus kannattaa tehdä ennen määräajan päättymistä.
Kuka perunkirjoituksen tekee?
Perunkirjoituksen järjestäminen on sen osakkaan velvollisuus, joka hallitsee pesän omaisuutta, eli usein lesken tai yhden lapsista. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. He voivat olla esimerkiksi omaisten tuttavia, mutta heidän on oltava luotettavia ja ymmärrettävä asia.
Yksinkertaisissa pesissä omaiset voivat hoitaa perunkirjoituksen itse kahden uskotun henkilön kanssa. Jos pesässä on yritystoimintaa, kiinteistöjä, testamentti, avioehto, velkaa tai riitoja, perunkirjoitus kannattaa teettää lakimiehellä, pankilla tai hautaustoimiston perunkirjoituspalvelulla.
Keitä perunkirjoitukseen kutsutaan?
Tilaisuuteen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat: perilliset, yleistestamentin saajat ja leski, jos tämä ei ole osakas. Lisäksi kutsutaan muut, joilla on oikeus olla läsnä, kuten lakiosaan oikeutetut. Osakkaiden ei ole pakko osallistua, mutta heille on ilmoitettava ajasta ja paikasta riittävän ajoissa.
Yhden osakkaan on oltava ilmoittajana. Hän vastaa siitä, että kaikki tiedot pesän varoista ja veloista kerrotaan uskotuille miehille oikein ja kattavasti.
Mitä asiakirjoja perunkirjoitusta varten tarvitaan?
Sukuselvitys: virkatodistukset vainajasta koko elämän ajalta 15 vuoden iästä alkaen sekä perillisistä. Ne saa Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta.
Pankkitiedot: tilien saldot kuolinpäivältä, arvo-osuustiedot, lainat ja tiliotteet. Pankit antavat saldotodistuksen kuolinpesälle.
Omaisuuden tiedot: osakekirjat, kiinteistötiedot, ajoneuvot, metsätilat, vakuutukset sekä isännöitsijäntodistus tai kiinteistön arvio.
Muut asiakirjat: testamentti, avioehto, lahjakirjat, edellisen puolison perukirja sekä tiedot laskuista ja veloista kuolinpäivänä. Myös hautajaislaskut ja perunkirjoituksen kulut kirjataan.
Mitä perukirjaan merkitään?
Perukirjaan kirjataan vainajan varat ja velat kuolinpäivän tilanteen mukaan ja käypään arvoon. Varoja ovat esimerkiksi pankkitilit, osakkeet, asunto-osakkeet, kiinteistöt, ajoneuvot, arvokkaat taideteokset, korut ja keräilyesineet.
Tavanomaista kodinirtainta, kuten huonekaluja, astioita ja vaatteita, ei eritellä perukirjaan. Arvokkaat esineet merkitään omina kohtinaan. Jos olet epävarma esineen arvosta, me voimme auttaa arvioimaan, onko sillä jälleenmyyntiarvoa.
Velkoja ovat esimerkiksi lainat, maksamattomat laskut, hautajaiskulut ja perunkirjoituksen kulut. Lisäksi perukirjaan merkitään vainajan antamat lahjat, jotka voivat vaikuttaa perintöveroon, sekä testamentit ja avioehdot.
Jos vainaja oli naimisissa, perukirjaan merkitään myös lesken varat ja velat, koska ne vaikuttavat avio-oikeuden laskemiseen ja ositukseen.
Paljonko perunkirjoitus maksaa?
Jos omaiset tekevät perunkirjoituksen itse, kulut jäävät lähinnä virkatodistusten ja pankin todistusten hintoihin. Ammattilaisen tekemänä hinta vaihtelee yleensä muutamasta sadasta eurosta yli tuhanteen euroon pesän laajuuden mukaan.
Perunkirjoituksen kulut maksetaan kuolinpesän varoista, ja ne voidaan vähentää perintöverotuksessa samoin kuin kohtuulliset hautajaiskulut.
Mitä perunkirjoituksen jälkeen tapahtuu?
Verohallinto määrää perintöveron perukirjan perusteella. Perintövero maksetaan yleensä kahdessa erässä. Verohallinnon ohjeista selviää, milloin perintöosuus on niin pieni, ettei veroa makseta.
Kun velat on maksettu, pesä voidaan jakaa. Perinnönjaon voivat osakkaat tehdä keskenään sopimalla, ja jaosta laaditaan kirjallinen jakokirja. Jos sopuun ei päästä, käräjäoikeudelta voi hakea pesänjakajaa. Leskellä on oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan, ellei hänellä ole omaa sopivaa asuntoa.
Kuolinpesän tilin varoilla maksetaan pesän kulut koko tämän ajan. Asunnon tyhjennys, siivous, vuokrat ja vastikkeet ovat kuolinpesän kuluja, ja ne maksetaan pesän tililtä.
Asunnon tyhjennys ja perunkirjoitus
Asunnon voi tyhjentää ennen perunkirjoitusta. Mikään laki ei sitä estä, ja esimerkiksi vuokra-asunnossa aikaa on usein vain kuukausi. Arvokkaat esineet kannattaa ennen tyhjennystä valokuvata tai kirjata, jotta ne voidaan merkitä perukirjaan.
Tyhjentämö hoitaa tyhjennyksen omaisten puolesta kiinteällä hinnalla ilman yllättäviä lisäkuluja. Hyvitämme jälleenmyyntikelpoisesta irtaimesta konkreettisesti, koska meillä on kaksi omaa second-hand-liikettä, kirpputori ja viikoittainen huutokauppa. Hyvitys pienentää kuolinpesän kuluja, ja tietoturvajätteen hävitys kuuluu aina palveluun.
Muistilista omaisille
Tilaa virkatodistukset ja sukuselvitys heti kuoleman jälkeen.
Pyydä pankeilta saldotodistukset kuolinpäivältä ja selvitä pesän tilin käyttö.
Kerää testamentti, avioehto, lahjakirjat ja omaisuuden tiedot yhteen kansioon.
Valitse kaksi uskottua miestä tai tilaa perunkirjoitus ammattilaiselta.
Lähetä kutsu kaikille osakkaille hyvissä ajoin.
Toimita perukirja Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Sovi asunnon tyhjennyksestä ja maksa lasku kuolinpesän tililtä.
