Kuolinpesän jakaminen: miten perinnönjako tehdään?
Perinnönjaossa sovitaan, mitä kukin perillinen saa. Näin selvität jaettavat varat, huomioit lesken oikeudet ja laadit asianmukaisen jakokirjan.
Kuolinpesän jakaminen tarkoittaa perinnönjakoa: vainajan jälkeen jäänyt omaisuus siirtyy pesän yhteisestä hallinnasta perillisten omaksi omaisuudeksi. Jaossa määritetään, mitä kukin saa esimerkiksi rahana, asunto-osakkeina, kiinteistönä tai irtaimistona.
Perunkirjoitus, asunnon tyhjennys ja perinnönjako ovat eri asioita. Perunkirjoituksessa selvitetään varat, velat ja osakkaat. Tyhjennyksessä hoidetaan asunto ja tavarat. Perinnönjaossa jaetaan jäljelle jäävä omaisuus. Tässä oppaassa käymme läpi jaon vaiheet sekä tavallisimmat tilanteet.
Opas perustuu 10.11.2026 tarkistettuihin viranomaisohjeisiin ja perintökaareen. Se on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista oikeudellista tai veroneuvontaa. Tarkista oman kuolinpesäsi tilanne juristilta ja ajantasaiset ohjeet artikkelin lopun lähteistä.
Milloin kuolinpesän voi jakaa?
Perinnönjako voidaan tehdä perunkirjoituksen jälkeen, kun pesä on selvitetty ja mahdollinen ositus tai omaisuuden erottelu hoidettu. Vainajan ja pesän velat on maksettava tai niiden maksu turvattava ennen jakoa. Myös testamentti ja siihen liittyvät oikeudet on selvitettävä, jotta tiedetään, ketkä ovat oikeutettuja omaisuuteen.
Perintöverotuspäätöstä ei tarvitse odottaa eikä Verohallinnolta tarvitse pyytää lupaa jakamiseen. Omaisuutta ei kuitenkaan kannata jakaa niin, ettei pesään jää varoja tiedossa oleviin laskuihin, veroihin tai muihin velvoitteisiin.
Perinnönjaolle ei ole yleistä määräaikaa. Osakkaat voivat sopia pesän pitämisestä jakamattomana, mutta jokaisella osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus vaatia jakoa pesän selvittämisen jälkeen. Lesken hallintaoikeus ja muut erityiset oikeudet voivat rajoittaa sitä, miten omaisuutta käytännössä jaetaan tai otetaan käyttöön.
Selvitä osakkaat ja perintöosuudet
Jaon pohjana ovat perukirja, sukuselvitys, testamentti ja tarvittaessa aiemmat ositus- tai perinnönjakokirjat. Perintöosuudet määräytyvät lain ja testamentin perusteella. Leski ei automaattisesti peri puolisoa, jos vainajalla on rintaperillisiä, mutta leskellä voi olla oikeuksia osituksessa sekä oikeus hallita yhteistä kotia.
Ennakkoperinnöt, lakiosavaatimukset ja testamentin ehdot voivat vaikuttaa osuuksiin. Siksi pelkkä perillisten lukumäärä ei aina kerro, miten varat jaetaan. Jos perillinen harkitsee perinnöstä luopumista, ratkaisu on selvitettävä ennen omaisuuden vastaanottamista tai jakoa.
Ositus, erottelu ja lesken oikeudet ennen jakoa
Jos vainaja oli naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus, ennen perinnönjakoa tehdään yleensä ositus. Siinä erotetaan leskelle kuuluva omaisuus ja kuolinpesälle kuuluva omaisuus. Myös aiemmin kuolleen puolison jälkeen tekemättä jäänyt ositus voi olla tarpeen selvittää.
Jos avio-oikeutta ei ole, tehdään omaisuuden erottelu. Osituksesta tai erottelusta ja perinnönjaosta voidaan laatia yhteinen asiakirja, mutta kyse on silti eri vaiheista.
Leskellä voi olla oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto hallinnassaan, jos lesken omassa varallisuudessa ei ole kodiksi sopivaa asuntoa. Asunnon omistuksen jakaminen ei sellaisenaan poista hallintaoikeutta. Älkää siis sopiko kodin tyhjentämisestä tai myynnistä sivuuttamalla lesken oikeuksia.
Miten jaettavan omaisuuden arvo määritetään?
Perukirjassa omaisuus arvioidaan kuolinhetken mukaan. Perinnönjaossa on puolestaan tärkeää selvittää omaisuuden käypä arvo jakohetkellä. Asunnon, sijoitusten ja muun omaisuuden arvo on voinut muuttua, ja pesään on voinut tulla myyntituloja tai uusia kuluja.
Kootkaa ajantasaiset tilisaldot, omaisuusluettelo ja tiedot maksetuista laskuista. Asunnolle, metsälle, yritysomaisuudelle tai arvokkaille esineille voi olla tarpeen hankkia asiantuntijan arvio. Tavaroiden tunnearvo ja jälleenmyyntiarvo eivät ole sama asia.
Tavanomaisen koti-irtaimiston käytännön jaosta kannattaa sopia selkeästi. Arvokkaat taide-, koru- ja keräilyesineet on syytä huomioida erikseen. Jos irtaimisto myydään tai siitä saadaan hyvitys, raha kuuluu kuolinpesälle ja otetaan huomioon pesän varoissa.
Sopimusjako: osakkaat sopivat jaosta yhdessä
Sopimusjaossa osakkaat sopivat, mitä omaisuutta kukin saa. Kaikkea ei tarvitse myydä rahaksi eikä jokaiselle tarvitse antaa osuutta jokaisesta esineestä. Yksi voi saada asunto-osakkeita ja toinen vastaavan arvon rahaa, jos pesän varat ja perintöosuudet sen mahdollistavat.
Yksinkertainen laskennallinen esimerkki: jaettavaa nettovarallisuutta on 90 000 euroa ja kolmella perillisellä yhtä suuret osuudet. Kunkin osuus on 30 000 euroa. Yksi voi saada 30 000 euron arvoisen omaisuuserän ja kaksi muuta kumpikin 30 000 euroa rahana. Esimerkissä ei ole testamenttia, ennakkoperintöjä eikä muita osuuksiin vaikuttavia seikkoja.
Jos yksi perillinen lunastaa muiden osuuksia omilla säästöillään tai pankkilainalla, käytössä ovat kuolinpesän ulkopuoliset varat. Tällöin veroseuraamukset on selvitettävä erikseen ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Mitä perinnönjakokirjaan merkitään?
Perinnönjaosta laaditaan kirjallinen perinnönjakokirja. Pelkkä suullinen sopimus tai rahojen siirtäminen tileille ei korvaa asianmukaista jakokirjaa.
Asiakirjasta tulee käydä selkeästi ilmi vainaja ja osakkaat, jaon perusteet, jaettava omaisuus ja sen arvo, kunkin saama omaisuus sekä mahdollinen jakamatta jäävä omaisuus. Merkitkää myös, onko jako täydellinen vai osittainen ja käytetäänkö jaossa pesän ulkopuolisia varoja.
Sopimusjaossa osakkaat allekirjoittavat jakokirjan itse tai asianmukaisesti valtuutetun edustajan kautta. Kahden esteettömän henkilön on todistettava jakokirja oikeaksi. Jos jaon toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, hän allekirjoittaa jakokirjan. Monimutkaisessa pesässä asiakirja kannattaa laadituttaa juristilla.
Toimita jakokirjasta kopio Verohallintoon. Pankki ja omistuksen rekisteröinnistä vastaavat tahot voivat tarvita jakokirjan ja muita selvityksiä ennen omaisuuden siirtämistä perillisten nimiin.
Entä jos osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa?
Alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan osakkaan etua edustaa hänen edunvalvojansa. Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas tai muuten esteellinen, tarvitaan edunvalvojan sijainen.
Sopimuksella tehtävä ositus tai perinnönjako vaatii tällaisessa tilanteessa yleensä Digi- ja väestötietoviraston luvan. Myös osittainen sopimusjako kuuluu lupakysymyksen piiriin. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimittamaan jakoon lupavaatimus ei sovellu samalla tavalla. Varmista edustaminen ja luvan tarve DVV:ltä ennen jaon toteuttamista.
Jos sopua ei synny: pesänjakaja ja pesänselvittäjä
Jos osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen, osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakaja pyrkii ensin sovintoon ja toimittaa tarvittaessa jaon. Yhden osakkaan vastustus ei siten tarkoita, että pesä on pakko jättää pysyvästi jakamatta.
Pesänselvittäjä ja pesänjakaja ovat eri tehtäviä. Pesänselvittäjä hoitaa pesän hallintoa ja selvittää varat ja velat. Pesänjakaja toimittaa perinnönjaon. Sama henkilö voi hoitaa molempia tehtäviä, jos hänet määrätään niihin.
Ammattilaisen kustannukset riippuvat pesän laajuudesta ja riitaisuudesta. Pyydä arvio työn sisällöstä ja palkkioperusteesta. Jaon moittimiseen liittyy määräaikoja, joten oikeudellista apua kannattaa hakea viipymättä, jos epäilet jaossa virhettä.
Mitä veroja kuolinpesän jakamiseen voi liittyä?
Perintövero perustuu perintösaantoon eikä katoa sillä, että pesä jätetään jakamatta. Pelkkä omaisuuden saaminen omana perintöosuutena ilman vastiketta ei yleensä aiheuta varainsiirtoveroa.
Varainsiirtoveroa voi kuitenkin tulla maksettavaksi, jos asunto-osakkeita tai kiinteistöä saadaan käyttämällä pesän ulkopuolisia varoja. Omaisuuden myynti voi puolestaan synnyttää kuolinpesälle tai perilliselle verotettavaa luovutusvoittoa. Jos joku saa vastikkeetta omaa osuuttaan enemmän, järjestelyyn voi liittyä lahjaveroa.
Selvitä nämä ennen jakoa Verohallinnolta tai veroasiantuntijalta. Kuolinhetken arvo, jakohetken arvo ja myöhempi myyntihinta voivat vaikuttaa eri veroihin eri tavoin.
Asunnon tyhjennys ei edellytä valmista perinnönjakoa
Asunnon tyhjennys voidaan tehdä ennen perinnönjakoa ja myös ennen perunkirjoitusta, kun päätös tehdään asianmukaisesti ja osakkaiden sekä lesken oikeudet huomioidaan. Tyhjennys ei itsessään ole perinnönjako eikä kuolinpesän lopettaminen.
Tyhjennyksen kulu maksetaan kuolinpesän varoista. Tyhjentämö hoitaa lajittelun, kantamisen ja kuljetuksen puolestanne Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko Uudellamaalla. Annamme kiinteän hinnan ilman yllättäviä lisäkuluja. Jätemaksut ja tietoturvajätteen hävitys kuuluvat palveluun.
Meillä on kaksi omaa second-hand-liikettä, kirpputori ja viikoittainen huutokauppa. Siksi hyvitämme jälleenmyyntikelpoisesta irtaimesta konkreettisesti tai sovimme sen ostamisesta. Kerro, mitä haluatte säilyttää, niin hoidamme muun työn. Pyydä ilmainen arvio numerosta 040 464 2816.
Perinnönjaon muistilista
1. Selvitä osakkaat, testamentti ja jako-osuudet perukirjan sekä muiden asiakirjojen avulla.
2. Hoida velat ja pesän kulut sekä tarvittava ositus tai erottelu. Huomioi lesken oikeudet.
3. Selvitä omaisuuden ajantasainen arvo ja sopikaa, mitä kukin saa. Tarkista erityisesti ulkopuolisten varojen verovaikutukset.
4. Varmista mahdollinen edunvalvojan sijainen ja DVV:n lupa. Laadi ja allekirjoita jakokirja muotovaatimusten mukaisesti.
5. Lähetä jakokirjan kopio Verohallintoon ja hoida omaisuuden siirrot sekä tarvittavat omistuksen rekisteröinnit.
6. Hoida vielä kuolinpesän viimeiset laskut ja veroasiat. Täydellinen jako ja pesän lakkaaminen verotuksessa eivät välttämättä tapahdu samana päivänä.
